Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Tänne siis kaikki tarinat kirjoitellaan :)

Voitte kirjoittaa minä- muodossa tai sitten hän- muodossa ja mieluusti imperfektissä eli menneessä aikamuodossa.

eli ei siis: minä juoksen vaan minä juoksin :)

Ei: hän juoksee vaan hän juoksi!

Puheenvuorot kirjoitetaan heittomerkkeihin eli näihin: "

Esimerkki: 

"Onko kaikki kunnossa?" Vatukkaraita kysyi. 

 

Muista myös laittaa nimi kohtaan kissasi nimi ja klaani, se helpottaa työtämme suunnattomasti :)

 

Ei sitten muuta, kuin hyviä kirjoittelmishetkiä! :)

Vieraskirja  [ Kirjoita ]

Nimi: Aletheia, Zorron jengi

10.08.2018 22:00
Aletheia hillitsi tärinänsä, kun Zorro asteli häntä kohti suunpieliään nuoleskellen.
"Tiedätkös mitä, Aletheia?" kollikissan kylmä ja pelottavan rauhallinen nauku kaikui kapealla kujalla, ja sai Aletheian karvat nousemaan pystyyn.
Aletheia tuijotti silmät pyöreinä hänen puoleensa kumartuvaa Zorroa suoraan tämän jäänsinisiin silmiin, jotka kaventuivat aavistuksen verran. Hän tunsi pienikokoisen kollin viiksien hipovan kuonoaan ja kalmalta löyhkäävän hengityksen kutittavan nenäänsä.
Zorro nosti päätään ja tarkasteli Aletheiaa tunteettomasti. "En pidä siitä, että tuollaiset mitättömät pennut hyppivät silmilläni."
Vain hetkeä myöhemmin kolli kohotti mustan käpälänsä ylös, ja Aletheia sävähti tuntiessaan pitkien, käyrien kynsien viiltävän poskeaan. Hän haukkasi henkeä kauhistuneena.
"Toivottavasti otit opiksi", Zorro naukaisi silmiään siristellen ja kääntyi sitten alaistensa puoleen. "Opeta harjoittelijasi tavoille", tämä sähähti Aletheian ohjeistajalle, josta huokui yllättyneisyys.
Morfeus asteli varovasti Aletheian luokse. "Sattuuko?"
Aletheia hätkähti ja kääntyi katsomaan pentuetoveriinsa vapisten. "Onko se paha?"
Tummanruskea harjoittelijakolli irvisti. "Ei se kovin paha ole - luulisin."
"Et sinä siihen kuole." Aslan tassutti kaksikon luokse. "Sen siitä saa, kun uhmaa vahvempiaan."
"Zorro on kaikkea muuta kuin vahva!" Morfeus sihahti, mutta Aletheia ei voinut olla huomioimatta hänen äänestään kuuluvaa epävarmuutta. Niin pienikokoiseksi kissaksi Zorro oli peitonnut katukattien johtajan yllättävän helposti.
"Uskallakin sanoa tuo hänen kuullensa!" Aslan ärähti karvojaan pörhistellen. "Ellet sitten väkisin mieli päästä hengestäsi." Tummanharmaa naaras ojenteli kynsiään, kuin olisi ollut valmis iskemään ne Morfeuksen pyynnöstä nuoren harjoittelijan kaulaan ja päästämään hänet päiviltä.
"Minusta Zorro teki väärin tappaessaan sen katukissan", Aletheia sanoi hiljaa. "Hän olisi vain voinut sopia asiat puhumalla, ja veren vuodatukselta oltaisiin säästytty."
"Ja siinä meillä onkin paras puhuja!" Aslan tuhahti halveksiva sävy äänessään. "Sitä paitsi, vaikuttiko sinusta siltä, että se tollo olisi ollut valmis neuvottelemaan? Hän suorastaan hinkui päästä pois elävien kirjoista käytöksellään."
"Niin mutta -" Aletheia vaikeni kohdatessaan ohjeistajansa tuiman katseen.
"Ei enää sanaakaan. Rangaistukseksi joudut olemaan ilman ruokaa parin päivän ajan", naaras murisi. "Ja jos kuulen sinun haukanneen edes pientä palastakaan jonkun saaliista, se on sinun loppusi. Ymmärretty?"
"Ymmärretty." Aletheia nyökkäsi alistuneena.
"Hyvä." Aslan käännähti kannoillaan ja loikki Zorron ja muun jengin perään.
"Auts", Morfeus sihahti hampaittensa takaa, mutta jatkoi sitten kepeämmin: "No, ainakaan et menettänyt häntääsi."
Aletheia tuijotti veljeään tyrmistyneenä. Miten hän saattoi suhtautua tähän kaikkeen niin huolettomasti?
Aletheia ravisteli päätään selvittääkseen ajatuksensa. Juuri nyt hän ei ollut juttutuulella, joten hän kömpi ylös, pyyhkäisi käpälällään verta valuvaa poskeaan ja lähti sitten hoipertelemaan takaisin nukkumapaikoille päin pää pyörällä päivän tapahtumista.

//Zorro? Joku?

Nimi: Zorro, Zorron jengi

17.07.2018 23:14
Zorro nuolaisi huuliaan tyytyväisenä. Katukissat oli hoidettu alta, mutta oli enään yksi tehtävä jäljellä... Hän käänsi jäänsinisen katseensa Aletheiaan ja Morfeukseen päin, jotka olivat lähellä toisiaan. Aletheia oli painautunut kyyryyn ja Morfeus seisoi sisaruksensa vierellä huolestuneen oloisena. Zorro päästi kasvoilleen taas mielipuolisen virneen. Tästä hän nautti, nimittäin pelosta. Hän lähti astelemaan kahta harjoittelijaa kohden uhkaavasti. Aletheian silmät loistivat puhdasta pelkoa.
"Tiedätkös mitä Aletheia?" Zorro kysyi kylmän rauhallisella äänensävyllään.
Naaras nosti hitaasti katseensa häneen, se kai yritti taas näyttää vahvalta. Kuitenkin pelko näkyi aivan liian helposti Aletheian silmistä. Morfeus oli tajunnut äkkiä siirtyä kollin tieltä.
Zorro laski päätään alemmas, jolloin hänen ja harjoitteijan välillä oli enään muutama sentti, sitten hän maukui kolkosti:
"En pidä siitä, että tuollaiset mitättömät pennut hyppivät silmilläni."
Zorro nosti päätään taas ylemmäs ja loi harjoittelijalle kylmän katseen ennen, kuin nosti mustan tassunsa ilmaan, valmiina antamaan iskun. Aletheia laski päätään pelokkaana ja kului vain silmänräpäys, kun kynnet olivat sivaltaneet harjoittelijan poskea. Tuore haava alkoi vuotaa hieman verta.
"Toivottavasti otit opiksi", Zorro naukui ja kääntyi sitten kohti loppu jengiä.
Hän kohtasi Aslanin hämmentyneen katseen, mikä oli täynnä yllättyneisyyttä. Eikö naaras olisi uskonut, että hän antaisi tälläisen rangaistuksen?
Hän tassutti muiden luokse ja käänsi sitten katseensa Aslania kohti.
"Opeta harjoittelijasi tavoille", kolli sähisi tappavasti ja lähti sitten omaa reviiriä kohden, häntäänsä huiskauttaen. Muut, kun olivat tottuneet kollin eleisiin, lähtivät seuraamaan mukisematta. Aletheiasta ja Morfeuksesta hän ei ollut varma, muttei se häntä niinkään hetkeuttanut.

Nimi: Aletheia, Zorron jengi

14.07.2018 15:14
"Hyvä on." Juuri kun Aletheia oli aikeissa vetää syvään henkeä ja rentoutua siinä uskossa, että kaikki olisi nyt hyvin, Zorro sivalsi katukatin kurkun auki tunteettomasti. Aletheia tuijotti katukatin lasittuneita silmiä, jotka katsoivat tyhjinä harmaalle taivaalle.
"Ole hyvä", Zorro maukui omahyväisesti virnistellen ja tassutteli sitten Morfeuksen aloillaan pitelemän katukissan luokse. Onnekseen harjoittelijakolli tajusi väistyä Zorron tieltä.
"Jos vielä näen sinua tai ystävääsi täälläpäin kohtalonne on sama", pomo sanoi hyytävällä äänellä ja tapitti katukissa syvälle silmiin. Kissa nyökytti peloissaan päätään, nousi vapiseville jaloilleen ja pakeni paikalta niin nopeasti kuin vain suinkin ehti. Toinen katukatti riensi mitään sanomatta toverinsa perään ja yhdessä he katosivat betoniviidakon uumeniin.
"Asia hoidettu ja helppoa kuin mikä", Zorro naukaisi kylmän rauhallisesti kääntyen samalla katsomaan alaisiinsa päin. Aletheia painautui kyyryyn. Hän aavisti, ettei tulisi selviämään järjestämästään välikohtauksesta ongelmitta. Morfeus asteli sisarensa vierelle ja kumartui sipaisemaan kuonollaan tämän korvaa.
"Oletko kunnossa?" hän kysyi.
"En." Aletheia nosti katseensa veljensä jäänsinisiin silmiin. "Olen pulassa." Kullanruskea harjoittelijanaaras siirsi hitaasti katseensa Zorron mustaan hahmoon, joka lähestyi häntä uhkaavannäköisenä.

//Zorro?

Vastaus:

5 kp.
-T

Nimi: Zorro, Zorron jengi

28.05.2018 10:17
Zorro tuijotti alapuolellaan ollutta kissaa hyytävän pelottavasti, ilkeän virneen noustessa kasvoille. Vaikka tuo räihnäinen katukissa oli häntä paljon isompi oli etu ja voima nyt tuolla kyseisellä mustalla kollilla. Hänen hampaansa tavoittelivat jo kissan kurkkua, kunnes jonkun ääni keskeytti hänen aikeensa.
"Päästä hänet."
Zorro käänsi hitaasti katseensa nuoreen naaraaseen, joka oli uskaltanut astua hänen ja katukatin väliin. Hän kurkotti päällään kohti naarasta ja iski kyntensä tiukemmin vastustajaan. Ulvahdus pääsi itsekkään kollin suusta.
"Mitä kysyitkään?" hän siristi silmiään ja katseli Alehtheiaa antaen äänessään kuulla närkästyneisyyden.
Hän ei pitänyt siitä, että tuo nuori neiti tuli tielle. Katukatin oli saatava rangaistus!
"Kuulit aivan oikein", Aletheia naukaisi ja otti rohkea askeleen, jotta sai tukevamman asennon ja sitten hän taas avasi suunsa: "Tuo saastainen katti ei ole sinun kynsiesi arvoinen. Anna hänen mennä - henkiin jääminen sinulta saamansa nöyryytyksen jälkeen on paljon pahempi kohtalo kuin kuolema."
Zorro katseli harjoittelijan meripihkaisia silmiä vavahtamatta. Harjoittelija tuijotti takaisin näyttämättä tunteen ripettäkään eikä antanut hänen jää kylmän katseensa porautua liian tunkevaksi.
"Hyvä on", Zorro naukaisi ja nosti kasvoilleen sitten taas sen samaisen virneen, joka oli leikitellyt hänen kasvoillaan pari sekunttia sitten.
Alehtheia näytti hetken jopa helpottuneelta ja naaraan asento ei ollut enään niin kireä.
Zorro käänsi katseensa omien laumalaisiensa kautta katukattien johtajaan. Shiro näytti hämmentyneeltä, Asla taas näytti siltä, että antaisi sellaiset selkäsaunat Aletheialle ettei sellaista olisi koskaan nähtykkään. Blitz taas tuijotti häntä hetken takaisin ja näytti aavistelevan jo mitä hän tekisi.
Zorro nosti tassuaan ja sekunnissa oli jo viiltänyt katukatin kurkun auki. Kissan silmät lasittuivat ja kurkusta alkoi kuulua kurlutusta. Sitten hän käänsi katseensa Alehteiaan, joka näytti perinpohjin pelästyneeltä.
"Ole hyvä", hän naukui matalalla äänensävyllä ja virnisti harjoittelijalle sellaisella tavalla mikä sai kylmät väreet. Hän tassutti tyynen rauhallisesti kissojen luokse, jotka olivat vielä äsken olleet kuolleen kissan apureita. Morfeus päästi samaisella sekunnilla irti yhdestä kissasta, kun hän lähestyi.
Hän tuijotti kissaa syvälle silmiin syvän sinisillä ja naukui ääni särähtelemällä:
"Jos vielä nään sinua tai ystävääsi täällä päin kohtalonne on sama."
Kissa nyökkäsi silmät pelosta ammollaan, nousi tassuilleen nopeasti ja pakeni paikalta toinen kisu perässään.
"Asia hoidettu ja helppoa kuin mikä", hän naukui taas kylmän rauhallisesti.

//Nyt jatkoa! Anteeksi odotuksesta :(
Shiro? Aletheia?

Vastaus:

15 kp.
-T

Nimi: Aletheia, Zorron jengi

03.05.2018 17:25
Aletheia näki, miten Zorro painoi katukissojen johtajan maahan. Kollin kasvoille oli levinnyt hyytävä virne ja tuon hampaat tavoittelivat jo uhrinsa kurkkua. Raidallinen katukissa sätki Zorron alapuolella hädissään ja yritti päästä irti tämän otteesta, mutta vastus osottautui liian kovaksi tuolle.
"Vahdi sitä!" Aletheia sihahti veljelleen, jonka jäänsinisten silmien katse oli porautunut maahan kaadetun katukissakollin pelokkaisiin silmiin. Sillä välin Aletheia marssi Bliztin, Aslanin, A.J.:n ja Shiron ohitse Zorron luokse, joka oli jo melkein antamaisillaan viimeistä, kohtalokasta iskua allaan tärisevälle kollille.
"Päästä hänet", Aletheia sanoi ja seisahtui aivan Zorron eteen. Zorron murhaava katse liukui katukissasta häneen. Lauman johtaja upotti kyntensä syvemmälle uhrinsa rintakehään ja kurkotti kaulaansa lähemmäs Aletheiaa.
"Mitä sanoitkaan?" tuo kysyi silmiään siristäen. Zorron äänestä kuului närkästys, ja Aletheia tiesi aivan hyvin, että oli tehnyt kohtalokkaan virheen astuessaan pomonsa ja tämän uhrin välisen yhteenoton tielle, mutta hänen oli tehtävä jotakin, sillä hän ei voinut vain katsella vierestä, kun olisi voinut toimiakin.
"Kuulit aivan oikein", Aletheia naukaisi rohkeasti ja otti tukevamman asennon. "Tuo saastainen katti ei ole sinun kynsiesi arvoinen. Anna hänen mennä - henkiin jääminen sinulta saamansa nöyryytyksen jälkeen on paljon pahempi kohtalo kuin kuolema." Nuori harjoittelija kohtasi pomonsa julman tuijotuksen silmästä silmään kavahtamatta. Hän oli kuluneiden kuiden aikana oppinut hallitsemaan pelkojaan jouduttuaan veljensä kanssa Zorron jengiin, eikä kollin läpitunkeva katse tuntunut missään Aslanin korvapuustiin verrattuna.
Aletheia vilkaisi vaivihkaa Morfeukseen, joka painoi yhä heidän yhdessä kaatamaansa kissaa maahan, mutta oli nyt kääntänyt huolestuneena katseensa sisarensa suuntaan. Hän viittoi hurjasti hännällään ja yritti saada Aletheiaa järkiinsä ja perääntymään suosiolla tukalasta tilanteesta, mutta sellainen ei käynyt naaraan luontoon. Hän pitäisi kantansa, olisipa rangaistus siitä sitten mikä tahansa.

//Zorro?

Vastaus:

10 kp!
-T

Nimi: Zorro, Zorron jengi

30.04.2018 21:21
"Sinuna en alkaisi uhittelemaan johtajalle. Häntä ei nimittäin kannata aliarvioida, ei hän ilman syytä ole johtajamme", Shiro naukui hyytävän kylmästi, tasaisella äänensävyllään melkeinpä Zorron vierellä, vain aavistuksen taaempana.
Zorron kasvoille nousi hetkeksi pieni virne, mutta sen korvasi nopeasti jääkylmä katse.
"Tämä on Zorron ja hänen laumansa reviiri, eikä se tule koskaan olemaan teidän. Ette astu käpälälläkään rajan yli, ilmam kunnon selkäsaunaa. Teinä en leikkisi tämän asian kanssa!" tällä kertaa Shiro naukaisi kovempaa ja ilmeisesti tuijotti katukissoja.
Zorron olisi tehnyt mieli iskeytyä tuon itseään täynnä olleen katukattien pikkuruisen johtajan kimppuun, joka aliarvioi häntä huolella!
Katukatti vain pörhisteli turkkiaan, joka itseassa auttoi sillä tavalla, että kolli näytti hieman isommalta, kuin oikeasti oli. Toinen väläytti hampaitaan ensin jollekkin, varmasti Shirolle ja sitten hänelle, jonka jälkeen pelkurimaisesti usutti kaksi apulaistaan hänen joukkojensa kimppuun. Apurit näyttivät hieman epäröiviltä, mutta ottivat kohteekseen Blitzin ja saivat, kuin saivatkin yhreistoimin kaadettua suurikokoisen kollin maahan. Aslan ja A.J kiitivät apuun ja alkoivat lämäytellä kahta kissaa kuonolle.
Johtaja lähti lennokkain häntä kohti ja loikkasi kohti, se oli juuri se mitä hän oli osannut jo odottaa tuolta ketunläjältä. Zorro vastastasi siihen väistämällä todella nopeasti. Hän käännähti ympäri ja loikkasi kollin selän päälle ja painoi kyntensä kujakatin selkään mikä sai toisen rääkäisemään tuskasta.
"Sinä, kun luulit voittavasi minut", Zorro sähähti kylmän hyytävästi kollin korvaan ja heittäytyi sitten alas, muttei todellakaan lopettanut. Hän väisti kömpelön kissan isoa tassua ja kierettyään kollin vasemmalle puolelle, raapaisi kollia kylkeen, pitkän verisen haavan.
"Sinä senkin!" vaaleanruskea kolli ärähhti ja käännähti ympäri osuen hänen rintaansa.
Verta lennähti maahan ja sai hetkeksi raidallisen kissan kasvoille voitonriemuisen virneen, mutta sitä kolli ei osannut arvata, että itseasiassa Zorrolla oli todella korkea kipukynnys. Joten tuollainen pikku naarmu ei edes kirpaissut.
Kirppukasa vilkuili jo hätääntyneen oloisena vilkuilemaan ympärilleen, varmasti apujoukkoja etsimään.
"Voi ei. Mikä hätänä?" Zorro päästi ivan ääneensä.
"Luikkivatko ne karkuun, jättäen sinut yksin tälläistä pikkuista vastaan?" hän kysyi, pelottavan virneen noustessa hänen kasvoilleen.
Zorro tiesi todella hyvin, että hänen joukkonsa eivät koskaan jättäisi häntä, koska jo pentuna tuli vannoa, että oli aina uskollinen HÄNELLE ja jos ei olisi... Tappo, murha, miksi sitä nyt voisi sanoa?
Hän myös tiesi sen, että kaikki kissat, jota vastaan hän ja hänen joukkonsa taistelivat, hän päättäisi kissojen kohtalosta. Jos hän päättäisi tapattaa kissat, joukot toteuttaisivat heti sen.
Ja hän tiesi senkin, että Aletheia ja Morfeus olivat myös paikalla ja ilmeisesti napanneet yhden kissoista ainakin rääkymisestä päätellen.
Hän tuijotti tuota ruskeaa kissaa pelottava virne kasvoillaan ja rinta verta valuen.

//Öööh juuh xD Mä tykkään erityisesti kirjottaa Zorrolla x)
Mut Shiro, Aletheia?
ja sori jos on jotaki kirjotusvirheitä

Vastaus:

20 kp.
-T

Nimi: Aletheia, Zorron jengi

30.04.2018 20:53
Aletheia ja Morfeus pysyttelivät tiiviisti muiden kannoilla. Zorro johdatti heitä parhaillaan yhä vain kapeammaksi käyvälle kujalle, jonka päästä kuului harmaiden, metallisten laatikoiden kolinaa ja omahyväistä mourunaa, joka kuitenkin hiljeni, kun pomo astui tukijoukkoineen esiin.
"No, eikö olekaan enää niin hauskaa?" Zorro kysyi ja virnisti voitonriemuisena. Yhdestä kollin hännän heilautuksesta Blitz, Aslan, A.J. ja Shiro astettuivat esteeksi Zorron taakse, jottei kukaan katukissoista pääsisi livahtamaan karkuun. Katukissojen reaktio ei kuitenkaan ollut aivan sellainen, mitä Aletheia, Morfeus tai kukaan muukaan oli odottanut.
"Ette ole tosissanne!" yksi kissoista puhkesi räkänauruun. "Toitte pennun!"
Aletheia ja Morfeus vaihtoivat huvittuneita katseitaan. He molemmat tiesivät, mitä seuraisi, jos pomoa ärsytettäisiin. Aletheia pääsisi näkemään pitkästä aikaa kunnon tappelua!
Zorro heilautti närkästyneenä häntäänsä ja naurahti sitten hieman kireän kuuloisesti:
"Halusitte johtajan paikalle, joten tässä minä nyt olen."
Raidallinen katukissa katsoi Zorroa ivallinen pilke meripihka silmissään. Hänellä ei selvästikään ollut pienintäkään aavistusta siitä, kenet oli mennyt juuri haastamaan.
Aletheia ja Morfeus piiloutuivat lähimmän harmaan laatikon taakse ja jäivät seuraamaan tilanteen kehittymistä. Kissojen yhteenotot pimeillä kujilla olivat harvinaista herkkua, jota ei joka päivä päässyt näkemään.
"Onko tässä se niin pelätty Zorro?" katukissa naljaili ja vilkaisi kahta muuta takanaan tirskuvaa toveriaan virnistäen.
"Ai, enkö olekaan sitä mitä luulit?" Zorro kysyi ja heilautti häntäänsä. "Mitäpä jos otettaisiin tappelu?"
"Jos vain suinkin uskallat, pikkuinen", raidallinen kolli virnuili ja ojenteli kynsiään ilmeisesti valmiina upottamaan ne Zorron kaulaan.
*Hyvä, pomo! Näytä niille!* Aletheia hehkutti mielessään. Hän ei tiennyt, mitä hänelle ja Morfeukselle tulisi käymään, jos he jäisivät kiinni. Aslan olisi taatusti raivoissaan ja tekisi heidän harjoituksistaan aina vain rankempia, kunnes lopulta Aletheia olisi niin puhki, ettei jaksaisi nousta enää aamulla harmaan, metallisen laatikon viereltä laisinkaan.
Aletheian ajatukset katkesivat kuin seinään keskusteluun liittyessä uusi ääni. Se ääni kuului Zorron luottokissalle, Shirolle.
"Sinuna en alkaisi uhittelemaan johtajalle. Häntä ei nimittäin kannata aliarvioida, ei hän ilman syytä ole johtajamme", valkea kolli naukui pitäen äänensävynsä suorastaan pelottavan tasaisena ja kohotti sitten hieman leukaansa silmäillessään Zorron kasvoja, joista paistoi raivo ja halu päästä näyttämään noille epäkunnioittaville kirppukasoille, kuka oli paikan todellinen pomo.
"Tämä on Zorron ja hänen laumansa reviiri, eikä se tule koskaan olemaan teidän. Ette astu käpälälläkään rajan yli, ilman kunnon selkäsaunaa. Teinä en leikkisi tämän asian kanssa", Shiro jatkoi kuuluvammin ja antoi sanojensa vaikuttaa hetken ajan toisiaan epävarmoina vilkuilevien katukissojen keskuudessa. Joukon johtaja ei vähästä säikkynyt. Kolli pörhisteli karvojaan yrittääkseen näyttää isommalta mitä oli ja väläytti kellertävää purukalustoaan ensin Shirolle ja sitten Zorrolle. Sen jälkeen hän viittasi hännällään kahdelle muulle kissalle merkin hyökätä ja ryntäsi itse Zorron kimppuun. Katukissan apurit kävivät epäröiden taistoon, mutta rohkaistuivat saatuaan kaadettua yhteisvoimin heitä vastaan ryntäävän Blitzin kumoon. Aslan ja A.J. syöksyivät laumatoverinsa avuksi ja huitoivat katukissoja kuonolle minkä ehtivät. Toiselle katukissoista riitti ja se pääsi pujahtamaan Zorron jengin kissojen välistä pakosalle, mutta silloin Aletheia ja Morfeus astuivat esiin. He tukkivat yhdessä mustavalkean kollin tien, joka katsoi heitä epäuskoisen näköisenä.
"Lisää pentuja!" hän rääkäisi tuohtuneena ja upotti kyntensä Aletheian lapaan. Aletheia vinkaisi yllättyneenä ja yritti karistaa hyökkääjän pois kimpustaan, mutta vastus oli liian suuri hänelle.
"Kynnet irti siskostani!" Morfeus karjui ja loikkasi kollin niskaan pakottaen hänet irrottamaan otteensa Aletheiasta. Naaras lysähti maahan puuskuttaen, mutta nousi pian uudestaan ylös ja riensi veljensä avuksi.
Yhdessä he saivat painettua karkurin maata vasten ja pidettyä hänet aloillaan. Kun tilanne oli jo hieman rauhoittunut, Aletheia uskalsi vilkaista sivusilmällä kujalle, missä Zorron jengiläiset olivat yhä kahden muun katukissan kimpussa.

//Zorro? Shiro?

Vastaus:

20 kp!
-Tikru

Nimi: Shiro // Zorron jengi

30.04.2018 20:30
Minä ja muut olimme asettuneet asemiin Zorron taakse, selvään riviin. Jokainem tiesi hännän huiskauksesta jo, mitä tehdä. Ei ihme, että olimme Zorron luottojoukko. Ruskea raidallinen kolli alkoi uhittelemaan Zorrolle, ja selvästi aliarvioi häntä.
Nostin leukaani hieman.
"Sinuna en alkaisi uhittelemaan johtajalle. Häntä ei nimittäin kannata aliarvioida, ei hän ilman syytä ole johtajamme." Mau'uin kylmän tasaisella äänellä, ja silmäilin Zorron kasvoja, kun hän pidätteli taistelunhimoaan, himoa iskeä ivailevalta kissalta niskat nurin, ja pystyin näkemään hänen silmiensä viiruntuvan. Muut luottokissat nyökkäilivät sanoilleni, ja pitivät katseensa tiukasti katukissoissa.
"Tämä on Zorron ja hänen laumansa reviiri, eikä se tule koskaan olemaan teidän. Ette astu käpälälläkään rajan yli, ilmam kunnon selkäsaunaa. Teinä en leikkisi tämän asian kanssa," maukaisin kuuluvammin.
Kolli pörhisti karvansa, kun hänen katseensa kohtasi oman katseeni. Pidin silti turkkini tasaisena, enkä antanut kynsieni painautua kovaan maahan.

//Tikru tai joku?

Vastaus:

5kp.
-Tikru

Nimi: Zorro, Zorron jengi

30.04.2018 18:55
"Menemmekö antamaan jollekin opetuksen?" Shiro kysyi kylmän, tasaisella äänensävyllä.
Kolli vilkaisi nähtävästi kissoja ja Zorro huomasi, kun Shiro sekä A.J mulkoilivat toisiaan ja näyttivät käyvän kiivaasta keskustelua katsekontaktilla. Lopuksi A.J antoi periksi ja tuhahti.
Zorro käänsi jäänsinisen katseensa Shiroon, joka oli taas kääntynyt häneeen päin.
"Kyllä menemme. Jotkut katukissat olivat ryttyilleet parille laumalaiselle ja väittäneet näiden aleiden olevan heidän", hän selitti ja madalsi ääntään hyytävästi siinä kohtaa, kun katukissat olivat väittäneet alueitaan olevan heidän.
Shiro näytti punnitsevan hänen sanojaan ja nyökkäsi lopulta mietteliään oloisena.
Zorro kulki rauhallista tahtia eteenpäin ja piti katseensa edessäpäin. Hän todella halusi kohdata ne kissat, jotka uskalsivat uhota hänelle ja hänen laumalleen. Sillä hänen jenginsä oli todella tunnettu näillä pimeillä kaduilla.
"Mitä aiot tehdä niille kissoille?" Blitzin ääni kuului heidän kahden takaata.
"Riippuu aivan niistä", Zorro naukaisi kylmästi ja huiskautti häntäänsä mikä tarkoitti, ettei hän enään jaksanut puhua tuon valkoisen, suurikokoisen kollin kanssa.
He kulkivat aika leveällä, pimeällä kadulla, joka alkoi kokoajan kapentua mitä eteenpäin he menivät. Katujen maa oli kova ja vihlovan kylmä, se pisteli ikävästi polkuanturoihin ja jähmetyttivät niitä joka sekuntti enemmän. Mutta siltikään kukaan ei maininnut asiasta tai edes valittanut. Täällä, kun kukaan ei oikein näyttänyt tunteitaan.
Moon taas oli kova valittamaan jokaisesta pikku asiastakin ja se olikin joskus todella ärsyttävää. Kerrankin hän ja Moon olivat olleet rellestämässä joittenkin reviirillä, he olivat kaataneet roskiksia ja pitäneet aika kovaa ääntä. Sitten, kun yksi roskis oli kaatunut oli sieltä lentänyt banaaninkuori suoraan Moonin päälle ja naaras näytti juuri siltä, että olisi alkanut itkemään ja samaanaikaan huutamaan naama punaisena, kun hän oli alkanut nauraa kyyneleet silmissään. Muisto sai kollin kasvoille nousemaan pariksi sekunniksi hymyn tapaisen pikku virneen, joka haihtui heti pois.
*Olikohan kukaan nähnyt?* hän mietti ja pudisteli sitten hieman päätään.
Pieni sivukuja tuli esiin ja siellä ne ketunläjät naureskelivat ja pitivät hauskaa, mutta heti, kun he näkivät hänet ja hänen kissansa, katukisut hiljenivät.
"No eikö olekkaan enään niin hauskaa?" Zorro kysyi ja nosti kasvoilleen pelottavan virneen.
Zorron pienestä hännän huiskautuksesta hänen takanaan olleet kissat assettuivat niin ettei kukaan niistä kujakateista päässyt ohi tai pakoon.
"Ette ole tosissanne!" yksi niistä kissoista, varmasti johtaja alkoi räkättää, "Toitte pennun!"
Kyllä, hän oli pienikokoinen, muttei hän siltikään tarvinnut siitä muistutuksia.
Zorron puri hammasta, mutta päästi naurahduksen.
"Halusitte johttajan paikalle joten tässä nyt olen", hän naukaisi ja kollin kasvoille tuli taas mitään sanova ilme. Siitä ei pystynyt sanoa oliko kolli vihainen vai hyvinkin huumorisella tuulella.
Kolli joka oli nauranut hänelle kohotti katseensa häneen iva paistaen silmistä todella selkeästi. Tuo omisti vaaleanruskean turkin, jota koristi todella tummat raidat aina päästä hännänpäähän asti. Kollin ruumiinrakenne oli jäntevä, lavat olivat isot ja kasvot leveät. Silmät meripihkaiset.
"Onko tässä se niin pelätty Zorro?!" kolli hörähti nauruun uudelleen.
"Ai enkö olekkaan sitä mitä sinä luulit?" Zorro kysyi kallistaen päätään ivallisena ja huiskautti sitten häntäänsä, "Mitäs jos otettaisiin tappelu?"
"Jos vain uskallat pikkuinen", kujakatti ivaili.
Zorro tunssi selvästi, kun päässä naksasti ja silmät viiruuntuivat. Tämä ei ollut hyvä juttu tuolle ketunläjälle.

//Tällä kertaa tällänen :))
Mut Shirol ja Aletheial voi jatkaa ;)

Vastaus:

20 kp
-T

Nimi: Aletheia, Zorron jengi

29.04.2018 18:53
Aletheia avasi silmänsä tuntiessaan vesipisaran tipahtavan kuonolleen. Hän katseli ympärilleen edelleen hieman unenpöpperöisenä ja yritti paikantaa veljeään, Morfeusta, joka oli vielä alkuillasta nukkunut hänen vieressään, mutta oli nyt ties missä. Aletheia kampesi itsensä ylös ja ujuttautui seinän ja harmaan, metallisen laatikon välistä sateiseen aamuun. Naaras kohotti katseensa harmaan laatikon vieressä olevan pienen pesän katolle, jonka päällä Effie ja Diva vaihtoivat parasta aikaa kieliä. Aletheia loikkasi ensin harmaan laatikon päälle, josta sitten pääsi ponnistamaan pienen pesän katolle Effien ja Divan luokse. Naaraat kääntyivät katsomaan häneen kulmiaan kohottaen.
"Aletheia, mitä asiaa sinulla on tänne?" Diva kysyi ja tarkasteli häntä sinisillä silmillään. Naaras ei selvästikään pitänyt hänestä, kuten ei Effiekään, joka vilkuili ystävänsä viereltä Aletheiaan päin, muttei sanonut mitään.
"Tulin vain kysymään, oletteko nähneet veljeäni. Hän ei ollut herätessäni harmaan laatikon luona, kuten yleensä", Aletheia sanoi ja uskalsi jopa istahtaa alas, josta Diva ja Effie kimmastuivat entisestään ja alkoivat jo näyttää siltä, että voisivat käydä hänen kimppuunsa hetkenä minä hyvänsä.
"Se sinun körilääsi lähti vain hetki sitten harjoittelemaan Blitzin kanssa jonnekin", Diva tuhahti halveksuen ja ojenteli kynsiään. "Mutta nyt kun sait kuulla haluamasi, pyytäisin sinua poistumaan pikimmiten, ellet halua viiksien lyhennystä tässä ja nyt."
"Kiitos, mutta pidän viiksistäni tälläisenaan", Aletheia tokaisi ja loikki ketterästi takaisin maankamaralle, jossa häntä odotti tuon harmiksi naaraan ohjeistaja, Aslan, joka oli tunnettu terävästä kielestään ja mustasta huumoristaan, mutta erityisesti loistokkaista taistelutaidoista, joille kalpenivat jopa joidenkin lauman kollienkin suoritukset, eikä sekään mikään ihme ollut, sillä hänhän käytteli kynsiään kuin vanha tekijä ja tuntui muutenkin olevan pomon, eli siis Zorron, suosiossa.
"Ajattelitko sinä vain pällistellä minua siinä vai tehdä myös jotakin?" Aslan kysyi silmiään siristellen. Samassa Aletheia oli muistanut unohtaneensa sanoa tervehdyksensä ohjeistajalle, josta seurasi yleensä sellainen korvapuusti, että jopa itse Zorronkin läksytykset tuntuivat pieneltä sen rinnalla.
"Aivan, anteeksi", Aletheia sanoi nopeasti ja kumarsi päätään kunnioittavasti. "Hyvää huomenta, arvon ohjeistaja." Hän ei voinut pidätellä kasvoilleen hiipivää ilkikurista virnistystä, kun nosti jälleen katseensa maasta ohjeistajansa leimuaviin silmiin.
"Hyvä on, menköön tämän kerran", Aslan murahti yhä tyytymättömän oloisena, muttei jäänyt vatvomaan asiaa sen enempää. "Seuraa minua, tänään me harjoittelemme Blitzin ja Morfeuksen kanssa." Sen jälkeen hän käänsi nuorelle harjoittelijalle selkänsä ja lähti tassuttamaan läheisen kujan suuntaan.
Aletheia säntäsi hänen peräänsä häntä pystyyn nousten. Hän pääsisi harjoittelemaan pitkästä aikaa veljensä kanssa ja oli siitä kovin innoissaan, sillä nykyään hänellä ja Morfeuksella ei ollut enää juurikaan yhteistä aikaa aina vain rankempien harjoitusten seurauksena. Naaras suorastaan hinkui päästä näyttämään veljelleen uudet temppunsa, mitkä hän oli oppinut eilisissä harjoituksissa Aslanilta. Hänen ohjeistajansa taistelutaidot olivat vailla vertaansa ja hän toivoi osaavansa taistella jonakin päivänä yhtä hyvin kuin Aslan - ellei jopa paremmin.
Kujalle päästyään Aletheia näki tummanruskean veljensä hahmon seisomassa ryhdikkäänä Blitzin rinnalla. Morfeus oli vain vähän ohjeistajaansa lyhyempi, mutta silti hän näytti jo aivan täysikasvuiselta kissalta. Aletheia taasen oli kovin pienikokoinen veljeensä verrattuna, muttei häneltäkään voimaa puuttunut.
"Hei, Aletheia!" Morfeus tervehti iloisesti ja väläytti nuoremmalle sisarelleen ystävällisen hymyn. Aletheia hymyili takaisin, mutta vakavoitui tuntiessaan Aslanin polttavan katseen nahassaan. Ohjeistaja ei pitänyt siitä, että häntä kokemattomammat kissat puhuivat ilman lupaa harjoituksen aikana.
"Tänään harjoittelemme kaksintaistelua", Blizt naukaisi Morfeuksen viereltä ja silmäili pentuetoveruksia vuoron perään. "Kynnet saa pitää halutessaan piilossa, minä en ole teitä rajoittamaan."
"Harjoitus päättyy vasta kun jompikumpi luovuttaa", Aslan täydensi ja istuutui alas kietaisten häntänsä etukäpäliensä ympärille.
Aletheia ja Morfeus vilkaisivat nopeasti toisiaan ja kohensivat hieman asentoaan, sillä kumpikin tiesi, että taistelukäsky voisi käydä koska tahansa, eikä siitä varoitettu etukäteen. Jos huomasi hyökkäyksen liian myöhään, se olisi menoa se.
Ennen kuin ohjeistajat ehtivät edes antaa käskyään, A.J. ja Shiro saapuivat paikalle. Aslan ja Blizt kääntyivät kaksikon suuntaan korvat valppaasti pystyssä. A.J. ja Shiro olivat Zorron luottokissat, joten asian täytyi olla tärkeä.
"Zorro käski teidät hänen mukaansa ojentamaan muutamaa katukissaa", A.J. mörisi Aslanille ja Bliztille, jotka eivät näyttäneet yhtään pitävän kollin äänensävystä, mutta tottelivat silti.
"Saatte pitää vapaata loppupäivän", Aslan kääntyi naukumaan Aletheialle ja Morfeukselle, jotka huokaisivat helpotuksesta, kun A.J. ja Shiro olivat jo lähteneet kävelemään poispäin Bliztin kanssa. Sen jälkeen Aletheiankin ohjeistaja kiiruhti kolmikon perään.
"Mitä sanot, mennäänkö perään?" Morfeus kysyi ja asteli hänen luoksensa.
"Mitäpä luulet?" Aletheia vastasi leikkisästi virnistäen ja lähti sitten hiljaa hiipien nelikon perään Morfeus kannoillaan.

//Zorro? Shiro?

Vastaus:

15 kp! Aletheia kuulostaa ihanalta neitoselta :)
-Tikru

Nimi: Shiro // Zorron jengi

29.04.2018 18:47
A.J tuli sanomaan minulle, Blitzille ja Aslanille, että johtaja tarvitsee meitä. Jätin työni heti kesken, ja astelin leuka pystyssä kollin luo. Zorro lähti suoraan kulkemaan eteenpäin, kun oli meidät nähnyt. Kävelin aivan johtajan rinnalle, ja vilkaisin tätä. "Menemmekö antamaan jollekin opetuksen?", kysyin kylmän hiljaa, tasaisella äänellä. Olin sen jo aavistanut, sillä kuulin jotain silloin, kun A.J ja johtaja puhuivat. Ärsyttäviä nuo kulkukissat. En antanut kynsieni liukua esiin, ja pidin turkkini sileänä. En antaisi minkään tunteen näkyä läpi. Vilkaisin muita kissoja. A.J katsoi minua, ja miten puhuin johtajalle miettivän näköisesti. Hän yritti nopeuttaa kävelytahtiaan, ja tulla minun ja johtajan väliin, mutta huiskaisin hännälläni tämän kasvoja, ja väläytin tälle kylmän katseen. Kissa pörhisti karvansa, katsoi minua samalla anteeksipyytävästi, samalla ärsyyntyneesti, ja hidasti tahtiaan ja jäi kävelemään minun ja johtajan taakse.
Ärsyttävä tuo A.J.

//jos Tikru jatkat?

Vastaus:

5 kp!
-Tikru

Nimi: Mäntypihka, Huojuklaani

29.04.2018 18:04
Ruskean turkin omaava kissa istuskeli aukiolla ja suki tuuheaa turkkiansa. Aina vain uudelleen ja uudelleen, turkki oli todella sotkuinen yön möyrimisen jälkeen.
"Metsästyspartioon lähtee Nokkosenlehti, Raitatassu ja Mäntypihka!" Kotkatähti naukaisi kuuluvasti ja Mäntypihkan käännettyä katseensa kolli päällikköön tuo tassutteli jo pentutarhalle päin.
Mäntypihkan ruskeille kasvoille kohosi hymy, kun hän ajatteli Kotkatähden ja Paatsamakaiun pentua, Ratamopentua.
Hän piti erityisesti pennuista ja tykkäsi leikkiä niiden kanssa. Silloin, kun emo ja isä saivat surmansa klaanien välisessä taistelussa hän jäi yksin pikkuveljensä Raitatassun kanssa, silloin kyllä toinen oli Raitapentu.
"Tule jo Mäntypihka!" juurri Raitatassun kiusoitteleva ääni kajahteli hänen korviinsa saaden kollin taas maantasalle.
"Joo!" hän huudahti naurahtaen hieman ja nousi tassuilleen ja kiiruhti sitten Raitatassun ja Nokkosenlehden luokse, jotka jo odottelivatkin piikkihernetunnelilla.
"Anteeksi", hän naukaaisi pahoittelevasti ja katsoi ensin Nokkosenlehteä ja sitten Raitatassua.
"Ei se mitään", Nokkosenlehti naukaisi ja hänen kääntäessä vihertävän katseensa naaraaseen, soturi hymyili hänelle.
Hän nyökkäsi ja vilkaisi veljeään, joka hymyili hänelle kiusoittelevasti taas kerran.
Mäntypihka pyöräytti silmiään ja huiskaisi Raitatassua nenään ja lähti sitten seuraamaan Nokkosenlehteä, joka johti heidät metsään.
Aurinko paistoi kauniisti ja pieni kevät tuuli pyyhäsi hänen läpi saaden kollin kasvoille pirteän hymyn. Puiden latvissa olleet oksat näyttivät reheviltä, kun lehdet heilahtelivat tuulen mukana. Kaikki se sai hänet hyvälle tuulelle.
Pian hän huomasikin, että välimatka Nokkosenlehteen oli tullut jao aika isoksi ja Raitatassu oli kiilannut hänen vierelleen, virne kasvoillaan.
"Ketä oikein ajattelit niin kovasti ettet huomannut tulla tähän metsästyspartioon?" Raitatassu esitti kysymyksensä suorasanaisesti. Niin normaalia Raitatassua.
"En ketään?" Mäntypihka naukaisi kysyvästi ja vilkaisi tummanruskeaa veljeään, jonka turkkia koristeli mustat raidat.
"Et niin! Et tietenkään!" oppilas röhähti pienenmoiseen nauruun.
Nokkosenlehti vilkaisi kahta kollia takanaan ja kurtisti kulmiaan heille, jonka jälkeen pudisteli päätään huvittuneena.
"Pidätkö Nokkosenlehdestä?" Raitatassu uteli pukaten häntä kylkeen.
"Kyllä", hän sanoi vilkaisten veljeään, jonka kasvoille hypähti yllätyneisyys.
"Oikeasti?"
"Kaverina kyllä." tällä kertaa oli Mäntypihkan vuoro virnistää hölmistyneelle veljelleen.
Hän jätti Raitatassun taakseen ja hölkkäsi naaras soturin vierelle.
Raitatassu oli joskus todellakin yksi hiirenaivo!

Vastaus:

13 kp
-T

Nimi: Zorro, Zorron jengi

29.04.2018 15:19
Musta, pienikokoineen kolli istuskeli omassa, rauhallisessa paikassaan. Eli kaksijalkojen pesän päällä ja katseli omia kissajoukkojaan. Hänen päässsään pyöri Juro, heidän tummanruskean turkin omaava isä ja erakon ilme, kun hän ja Moon olivat kertoneet olevan sen ketunläjän pentuja.
"Zorro!" ääni keskeytti hänen miettimisensä ja hän käänsi hitaasti jäänsinisen katseensa alhaalla seisovaan A.J:iin, jonka mustavalkoisilla kasvoilla oli ärtynyttä muistuttava ilme.
"Kerro toki A.J", Zorro naukaisi normaalin kylmällä äänellään ja antoi äänessään kuulua sen, ettei pitänyt häiriöstä.
"Bliz, Arlo ja Aslan olivat nähneet kolme katukissaa, jotka alkoivat uhitella heille, että tämä me- siis sinun reviiri", kolli naukaisi välittämättä hänen äänensävystään.
Aina niitä hermoa raastavia katukissoja ilmaantui paikalle jaa alkoivat uhittelemaan, mitä tekisivät jos ei saisivat aluetta itselleen.
"Tekivätkö he niin, miten on sovittu?" Zorro kysyi katsoen yhtä luottokissoistaan.
"Kyllä, mutta ne eivät antaneet periksi ja käskivät tuoda johtajansa."
Zorro tuijotti mustavalkoista isokokoista kollia todella pitkään vihaisena. Jos kukaan tiesi tarkemmin, kuin tuo kyseinen kissa sitä, että Zorro ei pitänyt ollenkaan käskyttämistä, se oli hänen puuhaansa eikä kukaan käskytellyt häntä! Mokomatkin ketunläjät.
"Selvä. Jos he haaluavaat nähdä minut niin mikäs siinä", hän madalsi ääntään ja nousi tassuilleen ja loikki alas maankamaralle.
A.J näytti siltä, kuin ei olisi juuri uskonut mitä oli kuullut. Ei, ei Zorro ottanut käskytyksiä kuuleviin korviinsa, mutta hän tahtoi nähdä kissat, jotka olivat uskaltaneet uhota HÄNTÄ. Kuka nyt häntä ei tietäisi näillä kortteleilla?
"Mene hakemaan Aslan, Shiro ja Blitz niin mennään", Zorro naukaisi heilauttaen muuten kokonaan mustaa häntäänsä, sen päässä oli valkoinen pää.
"Tietysti herra", A.J naukaisi kumartaen hänelle hieman ja poistui sitten nopeasti hakemaan kolmea kissaa.
Zorron mustille kasvoille nousi pahaenteinen virnistys ja hänen puhtaan valkoiset kynnet liukuivat ulos.
Pian paikalle saapuivatkin Blitz, A.J, Shiro sekä Aslan.
Hän itseasiassa kunnioitti jonkin verran Aslania, sillä olihan toinen naaras ja erittäin hyvän taistelemaan ja tappamaan. Kaiken lisäksi naaraalla oli terävä kieli ja musta huumori eli kaikki mitä tarrvittiin.
Zorro ei sanonut mitään vaan lähti tassuttelemaan eteenpäin ja antoi kissojen vain seurata sen kummempaa kommunikointia.
Shiro taassutti kollin vierelle ja näytti siltä, että aikoisi sanoa jotakin.

//Eli juu eka tarina täällä ;)
Apila jatkaks Shirol?

Vastaus:

12 kp
-T

©2018 Oksien kahinaa - suntuubi.com